SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNITELMA

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SISÄLTÖ

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT. 2

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET. 2

3 RISKIENHALLINTA. 4

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN. 7

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET. 8

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA. 11

7 ASIAKASTURVALLISUUS 15

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN. 18

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA. 19

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA. 19

    LIITTEET

​

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Palveluntuottaja

Nimi:  Sam’s Care  Oy                     Y-tunnus: 2917246-3

Kunnan nimi: Espoo,  Helsinki, Vantaa, Kerava, Porvoo ja Keusote- hyvinvointialue

Sote-alueet: Helsinki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Vantaan ja Keravan hyvin              vointialue ja Keusote-hyvinvointialue                                                                                                            

Palvelumuoto: Kotihoito, kotipalvelu ja kotisairaanhoito sekä asumisen tukipalveluna:

kotisiivous, pyykkihuollon palvelut ja saattaja-apu. Henkilökohtainen avustaja-palvelu.

 

Asiakkaat ovat : Ikääntyneet kotona asuvat henkilöt ja vammaiset henkilöt

OID- tunnus: 1.2.246.10.29172463.10.1  ESAVI/25939/2018   ESAVI/27788/2020

OID- tunnus terveydenhuolto:1.2.246.10.29172463.10.2                          

Esimies: Samuel Tangoh  Lh, toimitusjohtaja                                

Vastuu sairaanhoitaja: Bern Amar, Sh amk      

Puhelin: 044 9869221                  Sähköposti:  info@samscare.fi  

                               

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Sam’s Care Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota yksilöllistä hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä    palveluita.

Työtämme ohjaavat vanhuspalvelulaki ja vammaispalvelulaki sekä muut työtä ja työntekoa koskevat lait.

Palveluita ovat kotihoito: kotipalvelut ja kotisairaanhoito sekä asumisen tukipalvelut kotisiivous, pyykkihuolto, saattaja-apu ikäihmisille ja eri tavoin toimintarajoitteisille Autamme niissä toimissa, mistä asiakas ei itsenäisesti selviydy. Kotona asuminen, omien voimavarojen ja itsenäisyyden tukeminen on ensisijainen lähtökohta kotipalveluissamme. Palvelun sisältö sovitaan ja tuotetaan räätälöidysti yhteistyössä tilaajan kanssa.

Asiakkaan kotikunta tekee arvion palveluntarpeesta ja siihen perustuvan palvelusuunnitelman, johon hoitosuunnitelma/ hoitotyönsuunnitelma aina perustuu.

Tuotamme  terveydenhuoltolain ja sosiaalipalvelulain mukaista kotihoitoa, ja kotipalveluiden tukipalveluita. Tarpeen mukaan myös avustamme asiakasta saamaan muita palveluita, kuten kauppakassi ja ravintopalvelut, jos tarvetta ilmenee.

Avustamme myös erilaisten hakemusten teossa.

 

Terveydenhuollon koulutukseen kuuluu ympäristön puhtaus ja puhtauden ja siisteyden vaikutus asiakkaan yleiskuntoon ja hyvinvointiin.

Kotisiivouksen tärkeitä asioita on kodin siisteys ja tavaroiden paikat.  Kotihoidon kotipalvelussa kuvataan kodin siisteyteen ja puhtauteen liittyviä asioita. Kotisiivous tukipalveluna liittyy helposti siihen. Hoitaja voi tukipalvelua tuottamalla varmistaa asiakkaan kokonaishoidon osana siisteyden.

Jos samalle asiakkaalle tulee myös kotisiivousta tukipalveluna, siihen tehdään oma suunnitelma asiakkaan kanssa yhdessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja toimintakyky itsenäiseen ja yhdessä tekemiseen. Jokaisen asiakkaan kotioloissa käytetään ensisijaisesti hänen omia siivousvälineitään ja myrkyttömiä aineita.

Kotihoitoon liittyvä kotipalvelu on yleensä asiakkaan avustamista henkilökohtaisen hygienian hoidossa suihkussa, pukeutumisessa ja riisuutumisessa, ihon hoidossa, erilaisten apuvälineiden ja proteesien huollossa, ravitsemuksen riittävyydestä ja laadusta huolehtiminen ja liikuntakyvyn ylläpitäminen. Henkinen vireys huomioidaan jokaisella käynnillä. Samoin liikkuminen ja riittävä ravinto.

Kotisairaanhoito on määritelty myös lääkehoitosuunnitelmassa, sairaanhoidolliset toimenpiteet, osa pikanäytteiden ottamisesta ja yhteistyö ja tiedottaminen alueellisen kotihoidon kanssa. Väliarvioiden ja RAI- arvioiden tekeminen.

Vammaisen henkilön henkilökohtainen avustaminen on vammaispalvelulakiin perustuva oikeus vammaiselle henkilölle. Avustajan tarkoitus on auttaa avustettavaa niissä toimissa jotka avustettava tekisi itse, jos voisi. Avustaja ei tee päätöksiä avustettavan puolesta. Avustaja ei käy asioilla avustettavan puolesta, vaan asioille mennään yhdessä. Avustajina toimivat henkilöt eivät tarvitse sosiaali- tai terveysalan koulutusta, heidät perehdytetään työhön ymmärtämään oma roolinsa vammaisen henkilön arkipäivässä.

Asiakkaan kotona siivotessa, näemme hänen toimintakyvyn tasosta asioita, joita emme muuten näkisi. Turvallisuus, riskit ja epäkohdat päivittäisessä elämässä tulevat esiin ja voimme raportoida muutoksista kotihoidolle.

Yksityisen asiakkaan palvelulle tehdään hänen tai hänen laillisen edustajansa kanssa palveluntarpeen määritys, sovimme työnjaosta ja teemme kirjallinen palvelusopimuksen. Sopimuksessa sovitaan myös tuntimäärät ja hinta.

 

Arvot ja toimintaperiaatteet

 Sam’s Care Oy:n arvoja ovat Ihmisarvon lisäksi, ammattitaito, asikaslähtöisyys ja luottamus.

Ihmisarvo on jokaisen ihmisen syntymässä saama arvo, joka jatkuu kuolemankin jälkeen. Ihmisarvoon perustuu ihmisoikeuksien julistus, jonka mukaan jokainen ihminen on tasa- arvoinen ja yhdenvertainen toisen kanssa, eikä häntä voida syrjiä millään perusteella.

Ihmisarvo on yhdenvertaisuutta.

Ammattitaitoisuus: Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö. Kehitämme osaamistamme jatkuvasti.

Asiakaslähtöisyys: Asiakasta kohtaan käyttäydytään kunnioittavasti ja arvokkaasti. Suunnittelemme ja toteutamme palvelut asiakkaan tarpeisiin perustuen ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. 

Luottamus: on luottamista toisen apuun, sovittuihin aikoihin, oikeisiin tarkoitusperiin. Työ on laadukasta, vastuullista ja perustuu vallitseviin lakeihin, asetuksiin ja sopimuksiin.

Periaatteet ovat:

               Inhimillisyyden periaate, johon kuuluu tasa- arvo ja oikeudenmukaisuus

               Turvallisuuden periaate. turvallisuus on hyväksyttäviä riskejä asiakkaalle         ja  hoitajalle

               Elämänhallinnan periaate, Toimintakyvyn ja voimavarojen heikentyessä,               kun  ihminen kokee oman elämän hallintaa

Vuorovaikutuksellisuus; jatkuva raportointi palvelun ostajalle ja tilaajalle palvelu- ja hoitosuunnitelmien seurantana.

Asiakkaalla on mahdollisuus: valita, toivoa, päättää ja hallita oman elämänsä arkea ja elää oman näköistä elämää turvallisesti.

Noudatamme kotihoidon sääntökirjaa ja vammaispalvelun sääntökirjaa.

 

3 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

 riskien hallinta

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja  korjaaminen

Kaikki yrityksessä  työskentelevät ovat koulutettuja hoitajia ja ammattitaitoisia.

Hoitajan kiire , liian tiuhaan olevat kotikäynnit voivat aiheuttaa hosumista, virheitä,  erehdyksiä ja tapaturmia. Hoitajan psykososiaalinen kuormittuminen voi myös koitua asiakkaan itsemääräämisoikeuden loukkaamiseksi.

Puutteellinen ammattitaito tai  puutteellinen työkokemus voi olla riski.

Asiakkaan kotona voi olla riskejä ja epäkohtia, joihin tulee puuttua. Kodin turvallisuus  on sekä asiakkaan että hoitajan turvallisuuskysymys. Epäkohdat voivat olla fyysiseen tilaan tai rakenteisiin liittyvä. Se voi olla psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin tai biologisiin ja kemiallisiin seikkoihin liittyvä epäkohta ja turvallisuusriski.

Riskit ja epäkohdat voivat olla taloudellisia.

Riski tai epäkohta voi kohdistua asiakkaaseen, hoitajaan tai yrityksen toimintaan.

 

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Havaitessaan riskin tai epäkohdan asiakkaan hoidon kokonaisuudessa, tulee hoitajan ilmoittaa siitä heti omalle esimiehelleen. Sen jälkeen tarkennetaan epäkohdan luonne, minkä alan viranomaisen vastuualueeseen asia kuuluu. Tai onko asia korjattavissa esim. omaisen ja kotihoidon  kanssa neuvotellen ja mahdollisista korjaustoimenpiteiden kustannusten jakautumisesta tai riittäkö toimintatapojen muuttaminen riskin poistamiseen ja ainakin minimoimiseen.

Osa riskeistä on hyväksyttäviä.

Työntekijöiden perehdytyksessä otetaan huomioon riskien tunnistamisen tärkeys kaikkien osapuolien yhteisenä asiana. Epäkohdasta ilmoittaminen on normaalia työn raportointia ja turvallisuuden edistämistä riskejä ja epäkohtia  vähentämällä.

Kriittisissä tilanteissa voidaan pyytää virka- apua eri alojen viranomaisilta ( Sosiaalihuoltolaki 29§ sosiaalipäivystys ja pelastuslaki 42§) esim. paloturvallisuuden vaarantuessa, kun paloriskiasumisen kriteerit täyttyvät, ja koko kiinteistön turvallisuuden ollessa uhattuna.

 Riskienhallinnan työnjako

Riskien hallinta on prosessi. Riskien minimoiminen on tavoite jokaisen kohdalla.

Työnjohdon / johtajan tehtävänä on tunnistaa hoitajien ammatillinen osaamistaso riskien tunnistamiseen.  Johdon perustehtäviä riskien tunnistamisessa ovat: toimintaa ohjaavien sääntöjen luominen ,riskienhallinnan linjaaminen, turvallisuustoiminnan tavoitteet ja työterveyshuollon toteutuminen.

Lisäksi on huolehdittava toiminnan vaatimat resurssit, raportointi yrityksen sisällä ja sieltä ulospäin sekä viranomaisyhteistyö.

Yritys järjestää koulutusta riskien tunnistamiseen. Miten vaaratilanne syntyy, mikä johtaa onnettomuuteen ja miten se voidaan välttää. Työnantaja on vastuussa palvelun laadusta ja turvallisuudesta  asiakkaalle ja työntekijälle.

Työntekijä osallistuu koulutuksiin. On jokaisen Valviraan rekisteröityneen hoitajan ammatillinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan riskien tunnistamiseen ja turvallisen kotona asumisen edistämiseen.

Riskien arviointi on osa jokapäiväistä työtä, ja  asiakkaan kokonaishoitoa, joka dokumentoidaan jokaisella käynnillä.

Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

• tunnista oma osaaminen, vastuu ja velvollisuus

• hanki lisää koulutusta ja osaamista siihen työhön ,jota olet tulossa/ menossa tekemään

• varmista perehdytys ja kokonaiskuva työstäsi

• kysy ja vaadi vastaus

• pidä itseäsi ja työympäristöäsi silmällä, asiakkaan koti on työympäristöä

• havainnoi , ilmoita ja vaadi korjausta . Dokumentoi kaikki.

• korjausten jälkeen, tee uudelleen arviointi ja dokumentoi taas

• Informoi kaikki osapuolet monialaisessa yhteistyössä

• tarvittaessa tee sosiaalihuoltolain 48§ ja 49§ mukainen ilmoitus

• tarvittaessa tee pelastuslain 42§ mukainen paloturvallisuus ilmoitus

Riskien tunnistaminen

Riskienhallinnan prosessissa riskien tunnistaminen on jokapäiväistä työtä. Se alkaa siitä, että ymmärtää mikä on riski ja tapaturman syntymekanismin- mikä aiheuttaa onnettomuudet.

Kotihoidon asiakkaan kotona tehdään hoitosuhteen alussa turvallisuuskartoitus, jossa erityisesti varmistetaan kodin olevan turvallinen asukkaalleen , asukkaan toimintakyky huomioiden. Havaitut epäkohdat pyritään minimoimaan asiakkaan kanssa ( myös omaisen) yhdessä hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen.

Kodin turvallisuus pitää sisällään myös hoitajan fyysisen ja psyykkisen työturvallisuuden näkökulman. TTK ( työturvallisuuskeskus) Toisen kotona tehtävän työn vaarojen tunnistaminen.

Kuka tahansa voi, ja on velvollinen, ilmoittaaa havaitessaan riskin tai epäkohdan. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee sekä hoitajia että omaisia epäkohdasta riippumatta.

Havaitessaan epäkohdan hoitaja tai omainen tekee ilmoituksen Sam’s Care Oy:n vastuu sairaanhoitajalle  tai johtajalle. Mikäli asiaan ei tartuta riittävän nopeasti ja tehokkaasti voi hoitaja / omainen tehdä ilmoituksen viranomaiselle. Työntekijän kohdalla ilmoitusvelvollisuus koskee häntä salassapitosäännösten estämättä (48§).

Työntekijöiden perehdytykseen kuuluu riskien hallinta ja epäkohtien tunnistaminen. Samoin Sosiaalihuoltolain 48§ ja 49§ mukainen velvollisuus ilmoituksen tekemiseen selitetään kaikille, ja jokainen sitoutuu noudattamaan sitä.

Mikäli epäkohta kohdistuu työntekijään, eikä työnantaja korjaa asiaa, voi työntekijä tehdä ilmoituksen AVI/ työsuojelu.

Asiakas ja omainen voivat tehdä ilmoituksen epäkohdasta tai laatupoikkeamasta.

• puhelimella Sam’s Care Oy:n vastuuhenkilölle

• sähköpostilla info@samscare.fi

• perinteisellä kirjeellä, Sam’s Care Oy Sinikalliontie 11, 02630 Espoo

• sopia tapaamisen , johon asiakas, omainen ,omahoitaja ja vastuuhenkilö osallistuvat. Kunnan kotihoidon yhteyshenkilö voidaan myös kutsua.

 

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Jokainen haittatapahtuma ja laatupoikkeama kirjataan tapahtuneeksi  ja mahdollisen asiakkaan seurantaan tehdään selvitys asiasta. Kirjaus tehdään myös haitta/ laatupoikkeama seurantaan.

Seurantakirjanpitoon merkitään myös minkälainen korjaava toimenpide on, ja miten sen toteutumista seurataan, kenen toimesta ja millä aikavälillä se arvioidaan uudelleen.

Tapahtunut käydään läpi keskustellen  asiakkaan ja omaisen kanssa. Yhdessä mietitään kaikille osapuolille sopiva parannus vaihtoehto.

Asiakkaalta pyydetään anteeksi. Sovitaan mahdollista korvauksista ja tarvittaessa neuvotaan miten korvauksia haetaan. Kerrotaan potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteystiedot.

Jokainen läheltä- piti tilanne on mahdollisuus oppia riskeistä ja niiden syntytavoista ja syntymiseen vaikuttavista tekijöistä. Siksi läheltä piti tilanteet on hyvä käydä läpi  keskustellen  myös työryhmän kokouksissa. Toimintatapoja voidaan  muuttaa myös vaaran uhkan perusteella ja toimia ennakoivasti.

Sam’s Care Oy:ssä on säännöllinen palaverikäytäntö. Kaikki osallistuvat palavereihin ja niin ollen voidaan koko työryhmän kesken selvittää mitä, miksi jne. tapahtui. Ja miettiä, miten ja millä koulutuksella vastaava tilanne voidaan estää tulevaisuudessa.

 

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt:

Vastuu sairaanhoitaja , potilasasiamies ja yrityksen esimies  Samuel Tangoh 044 9869221

Omavalvonnan seurannasta vastaavat kaikki kolme yhdessä.

Seuraamme jatkuvasti alan julkista keskustelua,  muuttuvia sääntöjä, toimintatapoja

 ( STM, THL, AVI ja Valvira).

Tarkoitus on tehdä jatkuvaa yhteistyötä muiden yksityisten kotihoitoa tuottavien yritysten kanssa. Osallistumalla samoihin koulutustilaisuuksiin tai  yhteisiä koulutuksia järjestämällä voidaan jakaa ajatuksia.                               

Omavalvontasuunnitelma tulee julkisesti nähtäville yrityksen www- sivuille.

           

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Palvelutarpeen arviointi

Kotihoidossa asiakkaan palvelun tarpeen arvioi ja määrittelee kunnan kotihoito. Mikäli asiakas tulee asiakkaaksi yksityisesti , tehdään palvelun tarpeen arviointi ja määrittely yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisen kanssa palvelusuunnitelmaksi. Palvelusuunnitelmaan perustuu konkreettinen hoitotyönsuunnitelma, joka kirjataan sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Järjestelmään dokumentoidaan  kaikki käynnit ja seurantatiedot (laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015,4§ kirjaaminen).

Palveluntarvetta määriteltäessä huomioidaan ainakin toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

 

Hoitosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa omahoitaja. Omahoitaja vastaa myös siitä, että kaikki korvaavat hoitajat ovat tietoisia hoitosuunnitelmasta ja sen seuraamisesta.

Asiakkaan hoito ja palvelu perustuu asiakkaan kanssa yhdessä tehtyyn palveluntarpeen määritykseen, johon palvelu /hoitotyönsuunnitelma tavoitteineen perustuu. Tavoitteet tulee olla saavutettavissa. Kun tavoitteita saavutetaan, saattaa palvelun tarve muuttua.

Hoitotyön tavoitteita seurataan ja arvioidaan aina väliarvioinnin yhteydessä. Selkeästi määritelty tavoite on mitattavissa. Tavoitteet asetetaan mitattavaan muotoon.

Asiakkaalla itsellään voi olla omat tavoitteet, jotka huomioidaan tavoitteiden asettelussa.

Palveluntarpeen ja hoidon seurannassa käytetään useita mittareita. Mittarin on oltava objektiivinen ollakseen luotettava. Mittarin tulisi myös olla laajasti käytössä, että tuloksia voidaan verrata muihin palveluntuottajiin ja asiakasryhmään kuuluviin asiakkaisiin yleisemmällä tasolla.

Ravitsemusta mitataan MNA- ravitsemustestillä, BMI- indeksiä, ja punnitsemalla asiakas määräajoin.

Muistia MMSE- testillä.

Toimintakykyä mitataan RAI-mittaristolla ja seurannalla. Kolmen kuukauden väliarvioinnit.

Kipua esim. NRS (numeral rating scale) mittarilla tai muulla vastaavalla mittarilla, joka on asiakkaalla jo käytössä.

Muita mittareita , jotka ovat yleisesti käytössä  perussairauksien seurannassa ovat mm. verenpainemittari, verensokerimittari,O2-saturaatiomittari, pika-CRP mittari ja INR- mittari. Näillä mittareilla seurataan asiakkaan vointia, joista voi ilmetä palveluntarpeen ja hoitosuunnitelman muutokset.

Asiakkaan liikkumista ja sen edistämistä voidaan arvioida ja mitata esim. käveltyinä matkoina tai askelina.

Lisäksi on useita mahdollisia masennustestejä, ikäihmisille oma. Mielialaa on helpointa seurata yksinkertaisesti ilmeitä ja koko olemusta seuraamalla. Onko asiakas hymyilevä , surullinen, jopa itkuinen ja pelokas.                                                                   

Asiakas osallistuu aina palveluntarpeen arviointiin ja määrittelyyn. Kyseessä on hänen tarpeensa ja elämä. Omainen on aina tervetullut lisä asiakkaan kokonaishoitoon ja mahdollisesti ”työnjakoon”, halutessaan.

Palvelusuunnitelma laaditaan yhteisessä palaverissa palveluntarpeen määrittämisen jälkeen. Samoin hoitosuunnitelma, jossa on tärkeää mainita hoitoon osallistuvien tahojen roolit ja keskinäinen työnjako.

Hoitosuunnitelman teossa saatetaan kysyä tietoja ja neuvoja monen eri alan ammattilaiselta, että asiakas itse saa riittävästi laajaa tietoa omille päätöksilleen. (monialainen yhteistyö Sosiaalihuoltolaki 41§)

Hoitosuunnitelmaa seurataan päivittäisten seurantaraporttien ja asiakkaan voinnin arvioinneilla, jotka kirjataan sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään.

Toiminnanohjausjärjestelmässä on luettavissa kaikki asiakkaan oleelliset tiedot. Siellä on  hoitoyönsuunnitelma, josta työohjeet nousevat päivittäiseen seurantaan ja dokumentointiin. Suullista raportointia käytetään myös päivittäin, ja erityisesti silloin jos asiakkaan tilassa tapahtuu kriittisiä  tai hyvin nopeita muutoksia.                                                              

Asiakkaan kohtelu

Asiakkaalla on itsemääräämisoikeus. Asiakas voi päättää itseään koskevista  asioista.

Asiakkaan omaan tai hänen ympäristönsä turvallisuuteen perustuen voidaan joutua rajoittamaan asiakkaan omaa päätöksentekoa ja valinnan vapautta mm. pelastuslain 42§.n ja Sosiaalihuoltolain 48§:n perusteella

Tilanteet, joissa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa, lääkärin ohjeilla ja määräyksellä, ovat esim. pyörätuolin turvavyö putoamisen estämiseksi tai sängynlaidat. Myös muistisairaan lääkkeiden turvallinen säilyttäminen  tai kotoa karkaamisen estävät lukot, valvontakamerat tms. voivat olla välttämättömiä turvallisuustekijöitä, vaikka samaan aikaan ovat rajoittavia toimenpiteitä.

Näistä rajoittamistoimenpiteistä asiakkaan oma lääkäri tekee päätöksen, joka kirjataan asiakastietoihin. Rajoittamistoimenpiteen alku ja loppuminen kirjataan. Rajoittamistoimenpide on aina määräaikainen.

Itsemääräämistä voidaan myös rajoittaa, jos asiakas on ns. paloriskiasukas ja on vaara, että hänen ymmärryksensä tai toimintakyvyn rajoitukset saattavat muut kiinteistön asukkaat , hänen lisäkseen, tulipalon vaaraan ( sängyssä tupakointi).

Kaikista asiakkaan rajoittamistoimenpiteistä sovitaan myös omaisen kanssa.   

 noudatetaan vain asiakkaan lääkärin kanssa sovittuja rajoittamistoimenpiteitä. Paloriski ja hygieniaan liittyvissä tilanteissa tehdään yhteistyötä viranomaisten, kuten palotarkastaja, terveystarkastaja ja valvontaeläinlääkäri, kanssa .

Vammaisen asiakkaan kanssa voidaan tehdä IMO- suunnitelma, jolla tuetaan asiakkaan omaa päätöksentekoa ja itsenäistä toimintaa.

Henkilökohtaisen avun asiakkaan kanssa ei ole rajoittamistoimenpiteitä.

 

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Asiakkaan asiallinen kohtelu perustuu ihmisarvoon ja hyviin käytöstapoihin.

Mikäli epäasiallista kohtelua havaitaan, siihen puututaan heti. Kyseinen tilanne selvitetään: miksi, mitä ja mikä johti siihen.

Asiakkaan kertomus tilanteesta kirjataan. Hoitajan kanssa keskustellaan vakavasti ja tilanteesta riippuen hänelle voidaan antaa varoitus.

Asiakkaalle esitetään hoitajan ja Yrityksen puolesta anteeksipyyntö ja selitetään mahdollisesti ”mitä tapahtui”. Selityksen antaminen ei ole aina mahdollista.

Sam’s Care Oy:n puolesta on hoitajilla  riittävästi aikaa asiakaskäynneille, että kiire ei tule hermostumisen syyksi. Myös erilaiset etniset syyt on käsitelty monikulttuurisessa työyhteisössä. Perehdytykseen kuuluu kertoa, että monet ikääntyneet ihmiset eivät enää hallitse omaa käytöstään, ja hoitajan ei tule provosoitua asiakkaan käytöksestä.

Asiakkaan osallisuus

Asiakkailta pyydetään palautetta usein suullisesti päivittäisillä käynneillä. He voivat antaa palautetta joka päivä kotikäynnin yhteydessä .

Vuositasolla asiakastyytyväisyyttä kysytään vapaamuotoisella lomakkeella kaksi kertaa vuodessa kirjallisesti.

Näiden palautteiden perusteella selviää henkilöstön ja laadun kehittämistarpeet. Kehittämistarpeisiin vastataan koulutuksilla ja mahdollisesti joitain toimintatapoja muuttamalla.

Asiakkaan oikeusturva

Asiakkaalla ja hänen omaisellaan on oikeus tehdä muistutus Sam’s Care Oy:n toiminnasta.   

Muistutuksen vastaanottaja on Samuel Tangoh  info@samscare.fi               

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Kunkin kunnan sosiaali- tai potilasasiamies. Asiakasta autetaan saamaan yhteys ko. asiamieheen. Potilas –ja sosiaaliasiamies toiminta perustuu lakiin asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Helsinki: neuvonta puh. 09 3104 3355  tai e-mail: sosiaali.potilasasiamies@hel.fi

asiamiehet ovat Sari Herlevi, Anna Holmström ja Teija Tanska

Espoo: 09 816 51032  Eva Peltola  e-mail: sosiaali.potilasasiamies@espoo.fi

Vantaa: Miikkael Liukkonen 09 8392 2537 Asematie 10 A 2.krs 01300 Vantaa

Kirkkonummi:Johanna Söderlund 019 289 2000 johanna.soderlund@raasepori.fi

Kerava: Clarissa Peura ja Riikka Kainulainen puh. 040 8335528 e-mail: potilasasiamies@sosiaalitaito.fi

Keusote-alue: Clarissa Peura ja Jenni Henttonen puh: 040 8335528 e-mail: potilasasiamies@sosiaalitaito.fi 

Potilasasiamiehen tehtäviin kuuluu:

• neuvoa ja ohjata asiakasta

• avustaa asiakasta asian saamisessa vireille muistutus-, kantelu-, potilasvahinko- ja lääkevahinkoasiana tai vahingonkorvausasiana

• tiedottaa asiakkaan oikeuksista

• osallistuu laatutyöhön ja potilasturvallisuuden kehittämiseen

​

Alihankintana tuotetussa työssä annetaan ensisijaisesti palvelun ostajan  potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteystiedot.

kuluttajaneuvonta puh. 029 5053050 antaa tietoa kuluttajan oikeuksista ja antaa sovitteluapua kukuttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteissa

Kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Ne käydään tapauskohtaisesti( syyt ja seuraukset)  läpi. Kaikkia osapuolia kuullaan asiassa , ja toimintaa muutetaan niistä saatujen  todellisten tietojen ,kokemusten ja ohjeiden mukaan.

Muistutukset käsitellään  30 vrk aikana ja vastaus annetaan kirjallisesti .

 

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta edistetään:

Palvelusuunnitelman mukaan saadun ajankäytön mukaan.

Kaikessa asiakkaan kanssakäymisessä huomioidaan hänen omatoimisuutensa ja kokonaisvaltainen toimintakyvyn kehittäminen.

Kuntouttava ja omaan elämään osallistumiseen kannustava työote.         

Palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisia tavoitteiden toteutumista seurataan dokumentoinnilla ja          suunnitelluin väliajoin.

Toimintakyvyn arvioinnille asetetaan selkeä toiminnan onnistumisen tavoite ja arviointiaika, milloin sitä arvioidaan.

Liikkumisen ja liikunnan merkitys Sarkopenian (lihasvoiman heikkeneminen) ja Gerastenian ( vanhuuteen liittyvä haurastuminen) ehkäisyssä on yhdistetty hyvään ravitsemukseen. Toimimme asiakkaan kanssa hänen liikkumistaan edistäen hyötyliikunnan tapaan.

Pyrimme hoitosuunnitelmassa huomioimaan ennakoivat oireet ja lisäämällä asiakkaan omaa liikkumista ja proteiinipitoista ravintoa.

Kognitiivinen ja sosiaalinen toiminta ovat osa Gerastenian ehkäisyä.

 

Ravitsemus

Ravinto ja ruokailu sekä niihin liittyvä tavat ja kulttuurit ovat keskeinen, asiakkaille tärkeä, osa päivärytmiä.

Ravitsemuksessa huomioidaan ruokaviraston  ravintosuositukset eri ikäisille henkilöille.  

Asiakkaat ovat kotihoidon asiakkaita, joille ruoka ja ravinto järjestyy joko heidän omasta toimestaan tai omaisten. Muutoin kotihoito auttaa ruokatoimituksissa kaupasta, tai  heille toimitetaan valmiita aterioita.

Useimmille ihmisille ruokailu on yksi päivän tärkeimmistä rytmittävistä tekijöistä. Ruokailuun liittyy sosiaalista kanssakäymistä sekä mieliruokien ja juomien tuomaa mielihyvää. Joskus hoitaja vain istuu seurana ja samalla jutellaan päivän kuulumiset.

Jotkut lääkkeet saattavat ärsyttää vatsaa ja silloin lääkkeet on hyvä antaa ruokailun yhteydessä, jollei se nimenomaan ole kielletty.

Jokaisen henkilön kohdalla otetaan huomioon hänen toiveensa ja valinnat. Mieliruuat ja juomat  sovitetaan mahdolliseen erityisruokavalioon . Aterioihin pyritään saamaan ”mahtumaan” riittävästi proteiinia ja hiilihydraattia muiden ravintoaineiden ohella.

Asiakkaalle suositellaan terveellistä ruokavaliota ja ikäihmisten ruokasuositusten mukaista lautasmallia (THL 20), mutta viime kädessä hänellä on oikeus omiin päätöksiin ja valintoihin. On kuitenkin pidettävä huolta , että ”omat valinnat” eivät ole haitaksi perussairauden hoidossa.

Vakaumukseen perustuva ruokavalio on  luonnollinen osa asiakkaan kokonaishoitoa.

Riittävää ravinnon ja nesteen saantia seurataan asiakkaan syömistä seuraamalla ja varmistamalla. Onko ruoka ”kadonnut” jääkaapista, mitä asiakas sanoo ruokailuista, miltä hän näyttää.

Verikokeissa näkyy mm. hemoglobiinin lasku. Painon seuranta on aiheellista viikoittain , jos epäillään ettei asiakas syö riittävästi. MNA- testi. Painoindeksi on myös vertailuarvona käytössä.

Virtsan määrä ja väri kertoo nesteytyksestä. Samoin ihon kuntoa seuraamalla saadaan näkemys nesteytyksen riittävyydestä.

Ravinnon ja liikkumisen suhde tulee huomioida.

Hygieniakäytännöt

Jokaisella kotihoidon asiakkaalla on oma kotinsa järjestys ja siisteystaso. Selvästi epäsiisti ja hygieniatasoltaan puutteellinen koti pitää huomioida ja ilmoittaa kotihoidon työntekijälle siivousapua  ja pyykkihuollon järjestämistä varten.

Seurataan kodin yleistä siisteyttä. Ohjataan ja avustetaan hygienian toteutumisessa: sekä henkilökohtaisen hygienian että kodin siisteyden ja puhtauden. Kodin yleisestä siisteydestä ja hygieniasta huolehditaan kotipalvelun palvelukuvauksen ja asumisen tukipalveluun kuuluvan kotisiivouksen mukaan.

 

Vakavista puutteellisuuksista kerrotaan kotihoidolle mahdollisen kotiavun lisäämiseksi, huoli- ilmoitus.

Asiakkaan henkilökohtainen hygienia toteutetaan palvelu- ja hoitosuunnitelmien sekä päivän kunnon ja  tarpeen mukaan. Asiakas saattaa kieltäytyä suihkusta yhtenä päivänä ja suostua seuraavana. Jos suihkutus ja hygieniasta huolehtiminen ei toteudu, se kirjataan seurantaan perusteluineen. Tarvittaessa pyydetään toinen hoitaja auttamaan, jolloin tilanne muodostuu kevyemmäksi asiakkaalle.

 

Yrityksessä noudatetaan kaikissa tilanteissa ajan tasalla olevia  THL:n, STM:n ,  kaupunkien hygieniaohjeita. Tarpeen mukaan voidaan kysyä neuvoa suoraan infektiotautien osastolta tai epidemiologian laitokselta.

 

KÄSIEN DESIFEKTIOON ”KÄSIDESI” JA VÄLINEIDEN DESINFEKTIOON ”PINTADESI”.

KÄSIHYGIENIAN  OHJEITA

Kädet pestään huolellisesti saippuaa käyttäen, huuhdellaan ja kuivataan

ei rannekoruja tai sormuksia

kynnet lyhyet, ei kynsilakkaa,

käsien iho ehjä

ei pitkähihaisia asusteita suojavaatteen alla

 

Hengitystieinfektio-oireisen asiakkaan hoito

• Käynnille mennessä asetetaan kirurginen suu-nenäsuoja

• Kädet desinfioidaan ”käsidesillä”

• Käynnillä käytetään pisara-kosketusvarotoimien mukaisia suojaimia ”korona-setti”:

• suojamyssy /- hattu

• silmäsuojaimia/ visiiriä,

• suojaesiliina ( hihallinen) / suojatakki

• lähtiessä kädet desinfioidaan uudelleen

 

JÄTTEIDEN KÄSITTELY hoitaja huolehtii, että kaikki hänen tuottamansa jätteet viedään roskille tarkoitetussa jätepussissa ulos. Mahdolliset tartuntavaaralliset omiin sovittuihin osoitteisiinsa.

Hygieniaohjeistus  ja Jätehuollon suunnitelma lopussa.

 

Terveyden- ja sairaanhoito

 Asiakkaalla on kotihoidon lääkäri tai terveysaseman lääkäri valintansa mukaan. Hänellä voi olla myös yksityinen lääkäri, joka hoitaa häntä ja kirjoittaa lääkkeitä.

Asiakas käy hammaslääkärissä valitsemassaan paikassa. Hänellä on mahdollisuus pyytää kunnallisen hammashuollon palveluita ja maksusitoumusta silmälääkäriä varten.

Äkillisissä kuolemantapauksissa noudatetaan kunnan kotihoidon ohjeita tai soitetaan 112. Mikäli asiakas on alihankinta- asiakassuhteena, ilmoitetaan asiasta palvelun ostajalle , sairaanhoitajalle ja saadaan ohjeet sitä kautta.

Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään voimavaroja ja toimintakykyä tukemalla hyvällä ravinnolla, henkilölle sopivalla liikunnalla ja ulkoilulla sekä erilaisten mieltä virkistävien harrastusten tukemisella.

Kaikki seuranta tehdään kirjallisesti dokumentoimalla toiminnanohjausjärjestelmään.

Hoitajat vastaavat omasta toiminnastaan asiakkaan terveyden ja sairaanhoidossa.  

Lääkehoito

Lääkehoitosuunnitelma liitteenä

Lääkehoidon suunnitelman hyväksyy yhteistyö-lääkäri  ja vastuu sairaanhoitaja yhdessä.

Lääkkeet asiakkaalle määrää asiakkaan omalääkäri / kotihoidon lääkäri.

Kotipalveluiden esimies on vastuussa siitä, että työntekijät ovat saaneet riittävän perehdytyksen sekä suorittaneet lääkehoidon vaatimat koulutukset, ja heillä on LOVE- kirjalliset tentit suoritettu, myös PKV- lääkkeiden osalta sekä näytöt lääkehoitolupaa varten suoritettu.                                                 

Monialainen yhteistyö

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 41 §:ssä säädetään monialaisesta yhteistyöstä asiakkaan tarpeenmukaisesta palvelukokonaisuudesta. 

Monialainen yhteistyö toteutuu yhteisinä palavereina, joissa asiakas itse ja omainen ovat paikalla.

Myös jatkuva yksittäinen yhteydenpito ammattiryhmien kesken on tarpeen. Tietoja saa antaa asiakkaan luvalla.     

 

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita.

Palveluntuottajalla on holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään.

Toiminnanharjoittajan työntekijät ovat sitoutuneet toimimaan yllä mainitun mukaisesti.

Henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää saamaansa palo- ja pelastusosaamista osallistumalla määräajoin sammutusharjoituksiin ja siten tutustumalla erilaisiin alkusammutusvälineisiin.

Kotihoidossa rinnastetaan työntekijän velvollisuus ilmoitusvelvollisuudesta pelastuslain 42§:n mukaan velvollisuudeksi huomata ja ilmoittaa paloriskiasumisesta viranhaltijalle.

Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Sosiaalihuoltolain 48§ mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee jokaista työntekijää. Havaitessaan riskin tai epäkohdan työntekijä/hoitaja tekee ilmoituksen kotihoidon/ palvelunostajan vastuuhenkilölle tai sijaintikunnan kotihoidon päällikölle.49§:n mukaan tulee ilmoituksen vastaanottajan reagoida saamaansa tietoon välittömästi.

 

Teknologiset ratkaisut

Mikäli kunta on antanut asiakkaalle turvapuhelimen käyttöön, Turvapuhelinkeskus vastaa hälytyksiin.

Jos asiakkaalla on oma yksityisesti hankittu turvahälytys- laitteisto- siihen vastataan sopimuksen mukaan.

Asiakkaalla voi olla itse hankittuja hälyttimiä ja valvontalaitteita kuten nousemishälytys, sängystä putoamisen hälytys tai ”karkaamisen” ilmoittava ovihälytin.   

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilö on kunnan yhteyshenkilö ja tieto on aina turvapuhelimessa tai sen välittömässä läheisyydessä asiakkaan kotona. Tieto ja yhteystiedot on myös asiakkaan sähköisessä tiedostossa.

Kunnan kotihoito / laitetoimittaja         vastaa laitteen kunnossapidosta, mutta viasta ilmoittaa heti se joka vian huomaa.

Henkilöstö

Henkilöstön määrään  voi tulla muutoksia jatkossa suhteessa asiakkaiden määrään.

Työpaikalla noudatetaan yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta ja kaikille laaditaan kirjallinen työsopimus, mikäli  työntekijöitä palkataan.

Ammatillinen osaaminen on turvallisuuden perusta. Kaikki hoitajat huolehtivat omasta täydennyskoulutuksestaan ja ovat toisilleen siitä vastuussa. Ammattitaito ja osaaminen on yhteinen laatutekijä. Työnantaja antaa mahdollisuuden koulutuksiin osallistumiseen, ottaa osittain osaa kustannuksiin ja osa koulutuksista järjestetään työpaikalla ja/tai jatkossa verkkokoulutuksina.

Koulutuksista pidetään rekisteriä.

Yrityksellä on toimintaansa koskien vastuu- ja vahinkovakuutus 1.000.000,-€ asti sekä potilasvakuutus.

Henkilöstöä varten ovat YEL, TyEl- ja tapaturmavakuutukset.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

• suoritettu tutkinto ja Valviran rekisteritodistus

• aiemmat työpaikat ja mahdolliset suosittelijat

• Henkilöstön perehdyttämiseen on  perehdytysohjelma, jossa käsitellään:

• Yritys ja sen toiminnan periaatteet ja perustehtävä omavalvonnan mukaan.

1. ​

• tutkintotodistus ja valviran rekisteröinti

• työkokemus ja CV

• kirjallinen vaitiolositoumus

• työsopimus ja sitoutuminen Oma Valvonta Suunnitelmiin ( Sos.huollon ja Terv.huollon)

 

1. ​

• yksityisen sosiaalipalvelualan TES

• palkka/ TES ja palveluvuosilisät

• työsuhteen laatu: kokopäivä- osa- aika-, määräaikainen, toistaiseksi voimassaoleva

• työaikajoustot

• vuorotyön tuntilisät

• työaikatoiveet tai rajoitteet

 

 

1. ​

• sairas poissaolot

• lääkärissä käynti

• sairaudesta ilmoittaminen, aina suullisesti puhelimella

• sairas lapsi

 

1. Ulkomainen työntekijä

• prosessi ulkomaisen työntekijän palkkaamisesta

• työ- ja oleskeluluvat

 

1. Koulutukset työn suorittamiseen

• lääkehuolto LOVE ja näytöt

• ensiapu SPR todistus vähintään hätä- EA

• täydennyskoulutus, kouluttautumisen tarve

• muut kurssit ja työpaikkakoulutus

• koulutuksen tarpeen arviointi

• omahoitajan rooli ja tehtävät

 

1. ​

• hoitotyön ( saattaa olla useampia)

 

1. ​

• vaatteet ja pukeutuminen työssä

• ​

• puhelimet ja tietokoneet ; tunnukset

• auton käyttö, tankkaaminen, ajopäiväkirja

 

1. ​

• avainhallinta ja säännöt

• toimiston avaime​

• asiakas-/ potilasturvallisuus

• hoitajan työturvallisuus

• palo- pelastus ja jatkuvuuden hallintalaitevaarat

 

Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestetään osittain työpaikkakoulutuksena.

 

Toimitilat

Työ tehdään asiakkaan kotona ja kirjallinen työ yrityksen  toimistossa.

 

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Kotihoidossa käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat.

Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa 24.6.2010/629 (24–26 §).

Hoitajilla  on laitteita käyttäessään koulutus ja varmistettu osaaminen ko.  laitteen käyttöön.

Laitteiden hankinnasta asiakkaan kotikäyttöön vastaa lääkäri, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja.

Laitteen toimittaja apuvälinekeskus / muu laitetoimittaja opastaa laitteen käytön  ja selvittää selkeästi laitteen vaatiman huollon ja huoltoaikataulun. Laitetoimittaja antaa päivystysnumeron, josta käyttäjä voi saada apua laiteongelmissa.

 Vaaratilanneilmoitukset tehdään osoitteeseen:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus  fax 029 522 3002  tai

e-mail: laitevaarat@fimea.fi

Ilmoitus tehdään heti, kun laitteessa  on havaittu vika. Hoitaja ilmoittaa viasta välittömästi palvelunostajan terveydenhuollonlaitteista vastaavalle henkilölle. Mikäli ko. henkilö ei ole saapuvilla määrätyn ilmoitusajan puitteissa, esitetään ilmoituksen tekoa vastuuhenkilölle.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot:

Samuel Tangoh puh: 044 9869 221 e-mail: info@samscare.fi  

 

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä tahoa, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot.

Henkilötietojen käsittelijällä tarkoitetaan esimerkiksi yksikköä/palvelua, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun lakiin perustuvan palvelun tuottamiseksi.

Sam’s Care Oy toimii rekisterin käyttäjänä. Asiakasrekisterinpito ja tietosuojaseloste on tehty.

Sam’s Care Oy:n asiakasrekisteri on vain asumisen tukipalvelun asiakkaiden asioiden hoitamiseen ja laskuttamiseen. Sekä palveluiden ostajien laskuttamiseen.

Asiakastyön kirjaaminen

Laki 254/2015 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ja kotisairaanhoidon osalta asetus 94/2022 .

Jokainen työntekijä perehdytetään asiakastietojen kirjaamiseen sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään.

Kirjaukset tehdään aina asiakaskäynnin yhteydessä, kun työ aloitetaan ja lopetetaan asiakkaan luona. Kirjaukset tehdään mobiili laitteella.

Järjestelmiin pääsee vain henkilökohtaisilla tunnuksilla.     

Kirjaaminen perustuu lakiin asiakkaan oikeuksista ja on hoitajan oikeusturva.                                        

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:

Teija Veteläinen  puh: 050 5508831  e-mail: laskutus@samscare.fi  

                                                             

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Poikkeusoloihin varautumiseen liittyvä osaaminen

RAI- mittaustulosten käyttö hoitotyön suunnitteluun  

                                                                     

 

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

​

Paikka ja päivä  Espoo  14.1.2024        

Allekirjoitus                                                            

   Samuel Tangoh ,Lh

   Toimitusjohtaja

 

liitteet

• 48§ ilmoituslomake

• jätehuollon suunnitelma